Ymmärrät opiskeluhuollon, erityisen tuen ja esteettömyyden merkityksen ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa (7.1)

Erityisopetus ja erityinen tuki ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakouluissa toteutetaan aina moniammatillisena yhteistyönä. Yhteistyötahot riippuvat aina opiskelijasta ja siitä minkälaista tukea hän tarvitsee opintoihinsa liittyen. Yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi riippuen koulun opetushenkilökunta, kuraattori, sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaiset, työnantajien edustajat sekä itse oppilas ja oppilaan huoltajat, mikäli oppilas on alaikäinen.

 

Erityisyyttä voi olla hyvin erilaista, alla olevassa kuvassa joitakin syitä erityisen tuen tarpeeseen.

 

 

Opiskeluhuolto

 

Lain mukaan opiskelijalla on oikeus opiskeluhuollon palveluihin ja jokaisessa oppilaitoksessa tulee olla koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Opiskeluhuoltoryhmän jäsenet ovat koulun henkilökunta ja siihen kuuluu esimerkiksi erityisopettajat, kuraattorin sekä opiskelijoiden terveydenhoidon henkilökuntaa. Vaasan ammatillisessa oppilaitoksessa Vamiassa erityishuoltoryhmään kuuluvat Kuraattorit, erityisopettajat, maahanmuuttajakoordinaattorit sekä opiskelijaterveydenhoidon edustajat.


Opiskeluhuoltoryhmän ohjausryhmä ohjaa opiskeluhuoltoryhmän toimintaa ja laatii isoimmat suuntaviivat. Opiskeluhuoltoryhmän ohjausryhmä voi olla oppilaitoskohtainen tai yhteinen usealle oppilaitokselle. Ohjausryhmässä on aina edustajia eri ammattitaustoista. 

Opiskeluhuollon periaatteet

1. Opiskelijan huomioiminen

Opiskelijan oma mielipide ja toiveet pitää aina huomioida, kun tehdään päätöksiä toimenpiteistä oppilaaseen liittyen. Pitäisi myös aina muistaa, että opiskelija on
oman asiansa asiantuntija. Perustuslaki velvoittaa myös, että jokaiselle oppilaalle taataan tasavertainen kohtelu ja jokaisella on mahdollisuus ikä ja kehitystaso huomioiden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. 

 

Usein kuitenkin on niin, että opiskelija tarvitsee tukea oman mielipiteensä selvittämiseen ja ilmaisuus. Voi myös olla että opiskelijan vaikutusmahdollisuudet voivat olla  näennäiset, mikäli opiskelijalla ei ole tarpeeksi tietoa prosesseista ja vaihtoehdoista. Tietoa itse prosessista ja vaihtoehdoista tulisi myös aina antaa pyytämättä.

 

2. Huoltajien kuuleminen

 

Alaikäisten opiskelijoiden huoltajilla mielipide ja toiveet tulee myös huomioida, kun tehdään päätöksiä toimenpiteistä. Painavien syiden perusteella alaikäisellä oppilaalla on mahdollisuus kieltää huoltajien osallistumista häntä koskevaan päätöksentekoon.

 

Tässä mielestäni on myös sama asia kuin oppilaan kohdallakin eli pitäisi myös taata, että huoltajat ovat tietoisia prosessista ja vaihtoehdoista, Itse ajattelisin että kaikki vanhemmat tai huoltajat eivät kuitenkaan ole täysin perillä asiasta.

  3. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy

Opiskelijahuollossa tulisi käyttää varhaisen puuttumisen malleja ja madaltaa opiskelijoiden kynnystä hakea ajoissa tarvitsemaansa apua tai palvelua. Oppilaitoksen henkilökunnan jäsenten tulisi toimia heti kun huoli herää ja koko henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelija hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. Mitä varhaisemmin asioihin puututaan, sitä enemmän mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on tukea oppilasta. Siksi on hyvin tärkeää että jokaiset merkit tuen tarpeesta otetaan tosissaan ja niihin myös reagoidaan jo aikaisessa vaiheessa.

Oppilaitosten tulisi toimia myös ennaltaehkäisevästi. Omassa työssäni olen toiminut MLL:ssa koordinaattorina, jolloin tein yhteistyötä myös toisen asteen oppilaitosten kanssa. Toteutimme yhteistyössä Tutor-koulutuksia, joissa koululle koulutettiin tutoreita uusien oppilaiden tuoeksi ja heidän ryhmähengen tukemiseksi. Tämä on yksi esimerkki, millä tavoin ammatillisessa koulutuksessa voidaan tehdä ennaltaehkäisevää oppilashuolto toimintaa.

4. aito dialogi sekä ratkaisukeskeinen toimintamalli

Oppilaitoksen henkilökunnan ja oppilaiden yhteistyössä haasteena on opiskelijoiden ongelmien kohtaaminen ja niiden tavoitteellinen hoitaminen. Edellytyksenä ongelmien havaitsemiselle ja niiden tavoitteelliselle hoitamiselle on  aito dialogi ja opiskelijan avoin kiireetön kohtaaminen. Erityisen tärkeää on  opiskeluhuollon edustajan aito kunnioitus, tasavertaisuus ja avoimuus opiskelijaa kohtaan.

 

Omassa työssäni olen todennut että jotta oppilasta voidaan tukea ja haasteisiin pohtia vaihtoehtoja, niin luottamus tulee ensin muodostaa oppilaaseen sekä antaa oppilaalle mahdollisuus tuoda haasteita esiin. Kiire tai välinpitämättömyys ehkäisevät tehokkaasti luottamuksen rakentumisen tai mahdollisuudet oppilaalle tuoda huoliaan esiin.

Toimiva toimintamalli on ratkaisukeskeinen lähestymistapa, jossa ongelmat muutetaan myönteiseksi tavoitteiseksi ja lähdetään niitä kasvattamaan. Ratkaisukeskeisessä toimintamallissa vahvistetaan opiskelijan vahvuuksia ja lähdetään tavoite kerrallaan etenemään.

 

Itse uskon niin työssäni kuin arkielämässänikin myönteisyyden voimaan ja
siihen että katsotaan aina eteenpäin ja mietitään eri vaihtoehtoja ja
mahdollisuuksia ratkaista haasteet. Oleellista kuitenkin on ottaa huomioon oppilaan tilanne ja mistä lähtökohdista lähdetään ja mitkä on opiskelijan resurssit. Joskus saattaa olla että askeleet pitää olla hyvinkin pieniä ja alkuun tarvitaan kokonaisvaltaista kuntoutusta.

5. Salassa pito ja ilmoitusvelvollisuus

Ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa salassa pidettäviä tietoja ovat muun muassa tiedot opettajan tai opiskelijan terveydentilasta tai vammaisuudesta, sekä tiedot henkilön elintavoista, harrastuksista, perhe-elämästä sekä muista niihin verrattavista tiedoista.

Oppilaitoksessa tietosuoja merkitsee sitä, että opiskelijoita koskevien henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua oppilaitoksen toiminnan kannalta. Tietoja saa käyttää muun muassa opiskelijan ottamiseksi oppilaitokseen tai opetuksen järjestämiseksi, mutta ei oppilaitokselle kuulumattomia tehtäviä varten

Näitä salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää eikä luovuttaa ulkopuolisille.   Kuitenkin mikäli asiakirjat sisältävät opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa. Käytännössä ne voivat olla vaikka opiskelijoiden turvallisuuteen liittyviä asioita, jolloin asiakirjoja on lupa luovuttaa rehtorille tai mikäli ne liittyvät opiskelijan tarpeeseen saada opetuksen tukipalveluja niin tieotoja voi luovuttaa opinto-ohjaajille.

 

Jokaisella oppilaitoksen henkilökunnan jäsenellä on myös ilmoitusvelvollisuus. Jos oppilaitoksen opettaja/opiskeluhuollon jäsen arvioi, että opiskelija tarvitsee psykologisien, sosiaalisien tai oppimisvaikeuksien takia opiskeluhuollon psykologisia tai kuraattorin palveluita, niin hänen täytyy välittömästi olla yhteydessä psykologiin/kurattoriin.  Lisäksi henkilökunnalla on myös ilmoitusvastuu mikäli heidän tietoonsa tulee lapsi, jonka hoidossa ja huolenpissa on niin suuria puutteita että se edellyttää lastensuojelun tarvetta. Ja myös siinä tapauksessa, mikäli henkilökunnan tietoon tulee seksuaalirikos tai henkeä tai terveyttä vaarantava rikos-

 

Lisäksi ammatillisen ja ammattikorkeakoulun henkilökunnan tulee noudattaa sosiaalihuollon salassa pidettävien tietojen antamista koskee Asiakaslakia,17§ ja Terveydenhuoltoa sitovaa Potilaslaki, 9.2 § ja Kansanterveyslaki (66/1972).

Mikäli opiskelijoiden tietoja tulee siirtää taholta toiselle, niin opiskelijan, hänen huoltajansa (mikäli alaikäinen opiskelija) tai laillisen edustajan antamalla luvalla tietoja voidaan aina siirtää. Lupa on yksilöitävä eli mitä tietoja kenelle ja missä tarkoituksessa luovutetaan ja se tulee aina tehdä kirjallisesti.

esteettömyys

Esteettömyys pitää varmista ja huomioida eri tasoilla ammatillisessa ja ammattikorkean koulutuksessa.

 

1. Opetuksen ja opiskelun esteettömyys

Opetuksen ja opiskelun tulisi olla esteetöntä kaikille opiskelijoille. Esimerkiksi voidaan antaa lisäaikaa tenttiin tai antaa mahdollistaa suorittaa tentti suullisesti, häiriötöntä tilaa opiskelulle sekä mahdollisesti tietokoneen käytön sallimista opiskelijoille tarpeen mukaan.

2. Yleinen kulkukelpoisuus ja varustelu oppilaitoksessa

Oppilaitoksessa tulisi pystyä kulkemaan esteettömästi ja varustelun tulisi olla sellainen, että esteettömyys toteutuu. Esimerkiksi jos oppilailla on tuki- ja liikuntaelinvammoja  tai vaikeuksia hahmottamisessa, niin ne tulisi ottaa huomioon oppilaitoksen rakenteissa ja ohjeistuksissa. Esimerkiksi liikkumisen tulisi olla vaivatonta sekä piha-alueella että sisätiloissa eli esimerkiksi hissit ja esteettömät wc:t, selkeät ohjeet ja opasteet sekä hyvä kuunteluympäristö.

3. Opintososiaaliset tuet ja etuudet

Opiskelijoilla tulee olla käytössä opintososiaaliset etuudet kuten mahdollisuus henkilökohtaiseen apuun, kuljetuspalveluihin,
asumiseen liittyvät vammaispalvelut, apuvälineet, opiskeluun sekä tulkkauspalvelut. Näistä mahdollisuuksista tulisi myös aktiivisesti tiedottaa oppilaita.

4. esteettömyys pääsykokeissa

Esteettömyys tulee toteutua myös pääsykokeissa. Tällöin pitää huomioida esteettömyys kaikissa edellä mainituissa kohdissa.

5. psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys

Opiskelijoilla tulisi toteutua myös sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys opintojensa aikana. Sosiaalisella esteettömyydellä tarkoitetaan, että jokaisella opiskelijalla on oikeus kuulua osaksi oppilaitosta ja osallistua oppilaitoksen toimintaan kuten erilaisiin juhliin, tapahtumiin ja tutor-toimintaa. Jotta sosiaalinen esteettömyys toteutuu, niin oppilaitoksen tapahtua ja toimintaa suunnitellessa tulisi huomioida esimerkiksi eri kulttuuritaustoiltaan tulevat oppilaat. Psyykkisellä esteettömyydellä tarkoitetaan opiskelijan mielen hyvinvointia, mikä käytännössä tarkoittaa opiskelijan voimavaroja ja kykyä kehittyä ja oppia asioita. Psyykkisen esteettömyyden näkökulmasta opiskelijahuollolla on hyvin tärkeä rooli sekä ennaltaehkäisevänä toimintana että korjaavana. Opiskelijoilla on oikeus saada tietoa opiskelijahuollon palveluista.

 

Opiskeluhuollon merkitys

Mikäli opiskeluhuolto toimii hyvin ja riittävän aikaisin, niin opiskelija saadaan tuettua niin että hän saa hyvät valmiudet työelämään mutta myös koko elämään. Oikeilla tukitoimilla oppilasta saadaan tuettua niin, että hän pärjää opinnoissaan ja vahvuudet vahvistuvat ja hän saa hyvät eväät elämässä pärjäämisessä. Itse ajattelen, että jos matkalle sattuu edes yksi ihminen, joka luottaa ja uskoo niin se voi olla se ratkaiseva tekijä, vaikka itse lähtökohdat olisivat hieman heikommat.

 

Se edellyttää kuitenkin sekä kaikilta opettajilta että opetushuollon henkilökunnalta kykyä havaita ajoissa tuen tarve sekä keinot ja rohkeus puuttua asiaan. Kaikkien opettajien tulisi saada edes peruskoulutus erityiseen tukeen liittyvistä tekijöistä ja kuinka opettaja voi havaita ja huomioida ne. Lisäksi tarvitaan hyviä taitoa vuorovaikutukseen ja aitoon oppilaan kohtaamiseen. Toivottavasti tämä taito löytyy jokaiselta opettajalta!