Opetuksen ja ohjauksen suunnittelua tukevat asiakirjat (1.1)
Tällä kertaa aiheenani ovat erilaiset asiakirjat, jotka ohjaavat opetuksen suunnittelua. Tulevaisuudessa tulen toimimaan opettajana joko ammattikoulussa esimerkiksi tuleville lähihoitajille tai ammattikorkeakoulussa tuleville sosionomeille, joten olen perehtynyt asiakirjoihin, jotka ohjaavat suunnittelua omalla alallani.
Lait ja asetukset
Kaiken opintojen taustalla vaikuttavat erilaiset lait ja asetukset. Lait ja asetukset koulutukseen laativat hallitus, opetushallitus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Nämä tahot päättävät esimerkiksi tutkinnoista ja niiden sisällöistä, oppilaitosten rahoituksesta sekä myöntävät lupia opistojen toiminnalle. Opetushallituksen sivuilta löytyy valtion säädöstietopankki FINLEX -tietokanta. Tietokanta sisältää säädöskäännöksiä sekä opetusministeriön antamia määräyksiä ja ohjeita. Se sisältää kaikki koulutusta koskevat säädökset, jotka perustuvat Suomen lakiin.
Opettajan näkökulmasta lait ja asetukset luovat reunaehdot omalle työlle kuten tutkinnon sisällöille ja näin ne säätelevät sitä, mitä aihekokonaisuuksia tulen oppilailleni opettamaan. Lisäksi nämä tahot vaikuttavat myös työnäkymiini, sillä heidän vallassaan on pitkälti oppilaitosten rahoitus ja täytä myötä myös virat ja oppilaitosten toiminnan jatkuvuus.
OPS
OPS eli opintosuunnitelma on kokonaissuunnitelma siitä, mitä opiskelijoille opetetaan. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opintosuunnitelma perustuu lakiin ja opetushallitus määrittelee tutkintojen perusteet. Ammatillisessa koulutuksessa jokaisella alla on oma OPS, joihin voi perehtyä tarkemmin seuraavan linkin kautta:https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi . Ammattikorkeakouluilla taas on oikeus itse suunnitelma opetussuunnitelmansa.
Alla olevasta kuviosta ilmenee, että opetussuunnitelma määrittelee kaiken tutkintoon liittyvät asiat kuten tavoitteista tutkinnon osiin sekä arviointikriteereistä osaamisen osoittamiseen.
Omasta näkökulmastani näen opetussuunnitelmalla olevan hyvin tärkeä rooli työssäni. Se toimii tavallaan oppaana, jonka turvin suunnittelen ja toteutan työtäni. Tutustuin sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelmaan sekä Vaasan ammattikorkeakoulun sosionomien opetussuunnitelmaan. Varsinkin sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelma oli hyvin tarkka ja yksityiskohtainen ja antoi opettajalle selkeät tiedot eri opintokokonaisuuksien sisällöistä sekä myös ihan opetusmenetelmistäkin. Sosionomien opetussuunnitelma oli hieman yleisempi ja antoi opettajalle hieman enemmän valtuuksia ja vastuuta opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi pohdin myös sosionomikoulutuksen opetussuunnitelman kohdalla, että mikäli työskentelisin useammissa eri ammattikorkeakouluissa niin saattaisin kohdata tilanteen, että opetussuunnitelmissa olisi keskenään eroavuuksia. Tämän koen itse ihan positiivisena asiana, sillä se haastaisi myös minut oppimaan uusia aihekokonaisuuksia sekä myös soveltamaan opetusmenetelmiäni uusien opintokokonaisuuksien kohdalla.
HOJKS
HOJKS on lyhenne sanoista henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suomen lain mukaan jokaisella tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet saada koulutusta. Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai oppilashuoltopalveluluja vamman, sairauden, kehitysviivästymän, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi.
HOJKS sunnitelma voidaan suunnitella kolmesta lähtökohdasta.
1. Oppiaineittain opiskelevalle oppilaalle, oppilaalla ei ole yksilöllistettyjä oppimääriä
2. Oppiaineittain opiskelevalle oppilaalle, oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä
3. Toiminta-alueittain opiskelevalle oppilaalle- motoriset taidot
- kieli ja kommunikaatio
- sosiaaliset taidot
- päivittäisten toimintojen taidot
- kognitiiviset taidot
Suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat resurssit, yhteistyötahot ja vastuualueet eri tahojen kanssa sekä kehityksen ja kasvun seuranta
Ammatillisessa opetuksessa HOJKS:n tulee sisältää:
- suoritettava tutkinto
- opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet
- tutkinnon laajuus
- opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma
- opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut
- muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä
- erityisopetuksen perusteet
Itse näen HOJKS erittäin hyvänä asiana, sillä oppijoita on varmasti hyvin erilaisia ja oppilaiden oppimisen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä. HOJKS avulla voidaan oppimisprosessia yksilöllistää jokaisen oppilaan kanssa niin, että hänellä on mahdollisuus opintoihin omien resurssiensa mukaan. Opettajan näkökulmasta tämä varmasti tuo myös omat haasteensa työhön. Opettajan tulee normaalin opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen lisäksi huomioida nämä HOJKS, mikä vaatii opettajalta kykyä ja resursseja myös niiden huomioimiseen omassa työssään. Toisaalta mikäli koulussa toimii esimerkiksi erillinen erityisopettaja tai yhteistyö eritysopettajan kanssa on toimivaa, niin siitä on varmasti myös opettajalle hyötyä omassa työssään.
HOPS
HOPS tarkoittaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa ja sen tarkoituksena on hahmottaa rakenteellisesti koulutuksen eri vaiheisiin tarvittavaa aikaa ja tarkentaa opintojen päämäärää. HOPS ei varsinaisesti ole opettajan asiakirja vaan pikemminkin oppilaan asiakirja. HOPS määrittää opiskelijalle kiinteän tavoitteen, jota on helpompi noudattaa. HOPS kannattaa laatia opiskelun alkuvaiheessa yhdessä koulutuksen ohjaajan, tuutorin, opinto-ohjaajan, koulutuksen johtajan tai vastaavan henkilön avustuksella.
Opettajan näkökulmasta minulla ei ole vielä HOPS:sta kokemusta, mutta oppilaan näkökulmasta on tuoreessa muistissa esimerkiksi näissä ammatillisen opettajakoulutuksen opinnoissa käytettävä HOPS. Omasta mielestäni sen avulla on hyvä seurata opintokokonaisuuksia sekä opintojen edistymistä. Tosin nyt käytössä oleva HOPS on hyvin erilainen kuin esimerkiksi yliopisto-opinnoissani ja haasteita on tuottanut esimerkiksi se, että välttämättä emme opiskele kerralla yhtä kokonaisuutta vai sieltä täältä eri kokonaisuuksista, mikä vaatii ainakin itseltäni ponnisteluja pysyäkseni mukana ja ymmärtääkseni kokonaisuuksia.
Turvallisuussuunnitelma
Opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaa myös turvallisuussuunnitelma.
Turvallisuussuunnitelma koostuu seuraavista kokonaisuuksista:
- Pelastussuunnitelma
- Kriisisuunnitelma
- Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
- Opiskeluhuoltosuunnitelma
Turvallisuussuunnitelma on varmastikin sellainen suunnitelma, joka ei juurikaan arjessa ehkä näy mikäli kaikki sujuu hyvin, mutta kriisin ja vastoinkäymisten yhteydestä se on hyvin tärkeä. Ajattelisin olevan hyvin tärkeää, että siihen paneuduttaisiin säännöllisesti, silloinkin kun kaikki on hyvin, jotta asiat olisivat sitten jo tiedossa, mikäli tulee tilanteita, jolloin niitä tulee noudattaa.
Arviointiasiakirjat
Koulutuksen arviointia varten on myös omat arviointiasiakirjat, jotka määrittelevät arvioinnin tavoitteet.
Arviointiasiakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
- OPS
- opettajan laatimat arviointilomakkeet
- kokeet ja esseet
- opiskelijoiden kirjallinen itseis- ja vertaisarviointi
- Arviontityökalut (opetuksen arviointiin teknologia tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia)
Arviointiasiakirjat ovat mielestäni tärkeitä, sillä ne ohjaavat arviointia ja sen yhdenmukaisuutta. Niiden monipuolisuus myös takaa sen, että oppilaalla on mahdollisuus saada erilaista tietoa oppimisestaan sekä osaamisestaan.
Lähteet:
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, Pelastuslaki, Työturvallisuuslaki
http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/suunnitelmat_ja_asiakirjat
http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/suunnitelmat_ja_asiakirjat
http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/saadosperusta
Kommentit
Lähetä kommentti