Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet (6.1)

Opintoryhmissämme oli teemana arviointi ja pohdimme arvioinnin tehtäviä ja tavoitteita sekä erilaisia menetelmiä arviointiin ja palautteen antoon.

Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet

Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet ovat sekä saada ja antaa tietoa opintojen edistymisestä sekä tukea opiskelijan kehittymistä. Arvioinnin avulla sekä oppilas itse että opettavat saavat tietoa oppilaan oppimisprosessista ja oppimisesta. Tiedon saannin lisäksi arvioinnin tavoitteena myös motivoida, kannustaa ja ohjata opiskelijaa. Hyvin toteutettu arviointi myös tukee myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä.

Arvioinnin tulisi aina kulkea käsi kädessä koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen kanssa ja lisäksi arviointi tulisi tuoda informaatiota opetuksen kehittämiseen (alla oleva kuva).

Alla linkki Annukka Leutosen videoon, jossa pohditaan uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomia tavoitteita arvioinnille.

Videon mukaan uudessa opetussuunnitelmassa arviointi on opettajan tärkein pedagoginen työkalu oppilaan kasvun tukemiseksi. Lisäksi videon mukaan arvioinnin tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilaita. Omasta mielestäni tämä kuulostaa aivan loistavalta sillä mikäli vertaan omiin kokemuksiini oppilaana arviointi on ollut aivan jotain muuta kuin kannustavaa tai kehittävää. Itse olen kokenut arvioinnin niin peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossakin enemmänkin lannistavaksi ja nöyryyttäväksi. Useimmiten arviointi on ollut vaan numeraalista ja tehdyt virheet on vain osoitettu punakynällä tai vastaava. useimmiten tietoa oikeista ratkaisuista ei ole annettu tai saatikaan, että niistä oltaisiin yhdessä keskusteltu. Joten toivon todella, että uuden opetussuunnitelman muuta arviointi myös muuttuu käytännössäkin ja se toimisi nykyisille ja tuleville oppilaille motivoivana ja eteenpäin kannustavana voimana.

Arviointia koskevat määräykset, ohjeet ja käytännöt

Arviointiin vaikuttavat määräykset, ohjeet sekä käytäntö perustuu voimassa olevaa ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön.
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/lainsaadanto/ammattikoulutus
Ammatillisen koulutukseen lainsäädäntöön tuli uudistuksia 1.1.2018, millä on myös vaikutusta arviointiin. 
Lisäksi voimassa olevissa opintosuunnitelmissa sekä tutkintojen perusteissa on määriteltyyn ohjeita ja määräyksiä arviointiin. 
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi
Lisäksi jokaisella oppilaitoksella on omat säännöt, ohjeet ja käytännöt arviointiin.

Oppimisen ja arvioinnin menetelmät

Oppimisen ja arvioinnin menetelmät oli meidän ryhmän oma aihe. Meidän mielestämme oli tärkeää alkuun pohtia, mitä tarkoittaa osaaminen ja oppiminen sekä myös pohtia käsitteiden arvostelu ja arviointi eroavuuksia.

Oppimisen määrittelimme seuraavalla tavalla:

• Oppimisessa on aina kyse muutoksesta oppijan tiedoissa ja taidoissa, jolloin saavutetaan jonkin asian osaaminen
• Oppiminen on tietojen, taitojen tai tapojen omaksumista, myös asenteita ja arvoja voi oppia
• Oppiminen voi tapahtua joko opiskelemalla, opettelemalla, harjoittelemalla esimerkin tai ympäristön vaikutuksen kautta

Osaamisen taas määrittelimme seuraavasti:

• Osaaminen on moninainen kokonaisuus hankittuja tietoja ja taitoja, ominaisuuksia ja persoonallisuuden piirteitä. Myös uskomukset, arvot tai verkostot voivat olla osa osaamista
• Osaamista voi myös jaotella monin tavoin. Työelämässä yksi tapa on jakaa osaaminen ammatilliseen osaamiseen, yleisiin työelämätaitoihin ja itsensä johtamisen taitoihin. Ammatillinen osaaminen on koulutuksen ja kokemuksen kautta syntynyttä osaamista, joka liittyy omaan ammattiin tai työhön.
• Osaamistaan voi kartoittaa sekä itse että pyytämällä apua muilta

 Arvioinnin määrittelimme seuraavasti:

“Laajimmillaan arviointi voidaan määritellä miksi tahansa toimenpiteeksi, jolla minkä tahansa asian, ilmiön tai toimenpiteen arvoa aavistellaan.” (http://tievie.oulu.fi/arvioinnin_abc/artikkelit/arvioinninkasite.htm)
Esimerkkinä Huutokauppakeisarissa tavaroiden ostaja (Aki)tekee arviointia ostaessaan tavaroita ihmisiltä. Huutokaupan aikana taas ostajat tekevät arviointia tuotteesta, ja sitä minkä summan ovat valmiita maksamaan.  

"Hieman suppeammin rajattuna arviointi voidaan rajata tarkoittamaan  toiminnan tuloksellisuuden arviointia.” (http://tievie.oulu.fi/arvioinnin_abc/artikkelit/arvioinninkasite.htm)
Tämä menetelmä on yleisesti käytössä koulumaailmassa. 

Arvioinnilla nähdään miten opiskelija on oppinut tietyn opintokokonaisuuden 

Arvioinnissa aina mukana;

• Arvioija (esimerkiksi opettaja, työharjoittelussa esimerkiksi työpaikan opastaja)
• Arvioinnin kohde (Esim. tentti, käytännön työ)
• Arvioinnin intressi (miksi jotakin asiaa arvioidaan)
• Arvioinnin välineet (säännökset, työkalut ja muut asiat, joilla onnistumista arvioidaan

Arviointia voidaan tehdä eri menetelmillä:

• Kirjallinen arviointi
• Suullinen arviointi

Arvostelun määritelmä:

• Arviointia ja arvostelua käytetään nykykielessä usein lähes synonyymeinä
• Käsitesisältö eroaa tiedonsaannin ja arvonmäärityksen näkökulmista
• Arvostelussa painotetaan saadun tiedon arvon määrittämistä ja summatiivista tietämistä
• Oppilaan arvioinnissa painopiste on tiedonsaantiprosessissa ja näin ollen saatu tieto voi olla jotakin vähän sinnepäin.
• Arvostelun lähtökohtana on sitten taas saada ihan tarkkaa tietoa ja tuloksia.

Oppimisen arviointimenetelmät

- suullinen palaute
- Portfolio eli kasvun kansio
- Toiminnallinen arviointi
- Aukkomoniste
- Tentti

Osaamisen arviointimenetelmät

Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan.
- Näytöt
- osallistava arviointi

Osallistava arviointi on yleiskäsite, joka liitetään monenlaisiin arviointeihin. Pääperiaatteena arvioinnissa käytetään eri toimijoita osallistavia menetelmiä ja he myös osallistuvat arviointiin. Osallisia ovat kaikki, joita toiminta koskee. Osallistavassa arvioinnissa tavoitellaan oppimista ja yhteisen näkemyksen löytymistä arvioitavista asioista. Asiat joita otetaan arviointiin mukaan tai jätetään ottamatta päätetään yhdessä keskustellen. Osallistavassa arvioinnissa mahdollistetaan monenlaisia ilmaisutapoja mm. suullinen, kuvallinen, kirjallinen jne. Osallistavassa arvioinnissa dokumentointi on tärkeässä roolissa. Dokumentin ei tarvitse olla kirjallista, vaan se voi olla äänitteitä, videotallenteita tai muilla tavoin dokumentoitua.

Oppimista ja osaamista edistävä palaute

Mielestäni palautteen antaminen on taitolaji, ja se on vaikeaa sekä palautteen antajalle että palauttajan saajalle. Herkkiä tilanteita ovat varsinkin sellaiset tilanteet, kun arvioidaan asioita, mitkä ovat palautteen saajalle tärkeitä. Useat ammatillisen koulutuksen opiskelijat pitävät opintojaan tärkeinä ja haluavat hyviä tuloksia, joten palautteen saaminen omista kokeista tai näytöistä on opiskelijoille todennäköisesti hyvin herkkä tilanne. Lisäksi useimmat opiskelijat ovat vielä opintoaikana hieman epävarmoja omasta ammatillisesta osaamisesta, joten palautetta ehkä jännitetään tästä syystä melko paljon.

Palautetta antaessa on palautteen antajan ja palautteen saajan vuorovaikutus on merkittävässä roolissa. Paras vuorovaikutustilanne on sellainen, jossa palautteen saajalla on turvallinen olo ja hän kokee palautteen antajan toivovat hänelle parasta ja arvostavan hänen osaamistaan. palautteen antaminen tulisi mielestäni perustua turvalliselle ilmapiirille.

Annettavan palautteen tulisi mielestäni olla mahdollisemman konkreettista ja rakentavaa. Palautteen tulisi keskittyä asiaan, ei henkilön persoonallisuuteen. palautteen tarkoitus tulisi myös olla, että se lisää palautteen saajan itsevarmuutta, motivaatiota sekä antaa konkreettisia vinkkejä kohti parempia tuloksia. 

Erityisesti korjaavaa palautetta antaessa on hyvin tärkeää, että se on hyvin konkreettista ja suhteessa positiiviseen sitä tulisi olla hyvin vähän. Meillä useimmilla on tapana jäädä murehtimaan sitä yhtä ainoata negatiivistä asiaa vaikka olisimme saaneet sata positiivista. Itse ajattelen, että hampurilaismalli, jossa annetaan vuorotellen hyvää palautetta, rakentavaa palautetta ja hyvää palautetta ei ole riittävää vaan positiivista palautetta tarvitaan huomattavasti enemmän varsinkin nuorten opiskelijoiden kohdalla.

itse olen opettanut sekä lähiopetuksessa että verkko-opetuksessa ja koen palautteen annon huomattavasti vaikeammaksi verkko-opetuksessa, jossa pääosin kommunikoidaan verkkoympäristön tai sähköpostin kautta. Eleiden ja ilmeiden puuttuessa saa todella kiinnittää huomiota omiin sanoihin, jotta väärinymmärrystä ei synny.