Ammatillisen opettajan toimintaa velvoittava lainsäädäntö (14.1.)

Ammatillisen opettajan toimintaa vaikuttaa esimerkiksi seuraavat lajit:

Perustuslaki (731/1999)
Hallintolaki (434/2003)
Yliopistolaki (558/2009)
Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998)
Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
Suomen perustuslaki (731/1999)
Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
Henkilötietolaki (523/1999)
Lastensuojelulaki (417/2007)
Tekijänoikeuslaki (404/1961)
Työsopimuslaki (55/2001)
Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003)
Kuntaliitto, hyvän hallinnon perusteet
Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017)
Ammattikorkeakoululaki (932/2014)

1. Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä?

 Suomessa hallinnon perusteet pohjautuu perustuslakiin sekä hallintolakiin. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=perustuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hallintolaki  
Hyvän hallinnon oikeusperiaatteet ovat seuraavat:
Yhdenvertaisuusperiaate
- Velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen

Tarkoitussidonnaisuuden periaate 
- Edellyttää, ettei viranomaisella saa olla toiminnassaan vääriä vaikuttimia eikä harkintavaltaa saa käyttää väärin

Objektiviteettiperiaate

- Edellyttää viranomaisilta asiallista ja puolueetonta toimintaa

Suhteellisuusperiaate

- Velvoittaa esimerkiksi terveysvalvonnassa mitoittamaan keinot niin, ettei kenenkään oikeuksia tai etuja rajoiteta enempää kuin haitan tai vaaran poistaminen edellyttää

Luottamuksensuojaperiaate

- Suojaa ennen kaikkea yksilöä julkista valtaa vastaan ja antaa yksityiselle oikeuden luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen

Lisäksi hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluu palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus, neuvontavelvollisuus, hyvän kielenkäytön vaatimus ja Viranomaisten yhteistyövelvoite.

Hyvän hallinnon periaatteet opettajan käytännön työssä

● Opettaja noudattaa hyviä hallinnon periaatteita, kun hän tekee yhteistyötä muiden tahojen kanssa 
● Opettaja toimii tasapuolisesti kaikkien yhteistyökumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa 
● Opettaja neuvoo oman osaamisalansa puitteissa opiskelijoita ja ohjaa heidät tarvittaessa oikean tahon puoleen
● Opettaja antaa apua tarvittaessa
● Opettaja on asiallinen ja käyttää ymmärrettävää kieltä

Käytännössä hyvän hallinnon periaatteet näkyvät opettajan toiminnassa esimerkiksi tasapuolisena kohteluna. Opettaja kohtaa kaikki oppilaat tasavertaisina, eikä anna esimerkiksi sukupuolen, syntymätaustan tai persoonallisuuspiirteiden vaikuttaa opetukseensa. Opettaja pyrkii myös tasapuolisesti edistämään kaikkien opiskelijoiden oppimista oppilaiden oppimiskyvystä tai oppimistavoista huolimatta. Opettajalla on myös vaitiolovelvollisuus eli hänen ei tule luovuttaa mitään henkilökohtaisia tietoja oppilaasta ulkopuolisille tahoille. Lisäksi opettajan tulee tarjota oppilaille apua tarvittaessa eli mielestäni se tarkoittaa sitä, että opettajalta löytyy herkkyyttä tunnistaa oppilaiden mahdollinen avuntarve ja osata myös tarjota sitä oikealla tavalla. Joskus apu saattaa olla erityistä tukea oppimiseen erilaisten opetusmenetelmien avulla tai sitten se voi olla oppilaan ohjausta sellaisen tuen piiriin, mikä osaa oppilasta auttaa esimerkiksi kuraattorin tai opinto-ohjaajan luo.

Lähteet:
https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/kunnan-paatoksenteko/hyvan-hallinnon-perusteet
http://minedu.fi/etusivu
http://www.oph.fi/

2. Opiskelijan oikeusturva

Mitä opiskelijan oikeusturva tarkoittaa?

• Keinoja, joilla pyritään estämään opiskelijan oikeusasemaan liittyvät virheelliset virkatoimet tai joilla korjataan tehdyt virheet
• Oikeus oikeusturvaan on perusoikeus; jokaisen opiskelijan on oikeus saada asian käsitellyksi asianmukaisesti, ilman aiheetonta viivästystä
• Perustuslaki velvoittaa oikeuden tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin  ja hyvän hallinnon takeet lailla
• Hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden keskeinen tehtävä on ohjata viranomaisten päätöksentekoa,mutta koskevat myös opetusta ja ohjausta

Opiskelijalla on oikeus:

• saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja ohjausta
  
• turvalliseen opiskeluympäristöön
• opiskelijahuoltoon
• saada tunnustus aikaisemman hankitun osaamisen perusteella
• opintososiaalisiin etuihin
• maksuttomaan ruokailuun
  

Opiskelijalla on velvollisuus:

• osallistua opetukseen, näyttöihin ja osaamisen osoittamiseen
• suorittaa tehtävänsä tunnollisesti
• edetä opinnoissaan
• suorittaa opintonsa ajoissa
• käyttäytyä asiallisesti
• antaa terveydentilaansa koskevat tiedot
• maksaa tietyt opiskelukustannukset
• korvata aiheuttamansa vahinko (vahingonkorvauslaki 412/1974

Kurinpitotoimenpiteet:

• Kirjallinen varoitus
• Opiskeluoikeuden peruuttaminen
• Määräaikainen erottaminen
• Poistaminen luokkatilasta tai koulualueelta   

Syyt kurinpitotoimenpiteisiin 

• Häiritsee opetusta
• Käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti
• Menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä;
• Kieltäytyy 34 a §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä
• On 34 a §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt

Miten opettajana voin huolehtia, että oppilaan oikeusturva toteutuu?

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös käsiteltäväksi.

•  Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää arviointiin suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
• Opettajan pitää tuntea omien lakisääteisten velvollisuuksien lisäksi myös opiskelijan oikeudet, jolloin opettaja voi huolehtia opiskelijan oikeusturvasta.  
• Opettajan velvollisuus on antaa ohjausta, tukea ja neuvontaa opiskeluun liittyvissä asioissa, ja tarpeen mukaan kertoa mm. millaisia mahdollisuuksia ja oikeuksia opiskelijalla on valittaa päätöksistä.
  
• Opettajan tulee olla puolueeton ja tasapuolinen, sekä olla tavoitettavissa ja saavutettavissa 
• Hyvän kielenkäytön vaatimus: Opettajan on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. 
• Viranomaisten yhteistyö: Opettajan on pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä 
• Salassapitosäännökset ja tietosuoja pitää ottaa huomioon kaikessa opettajan työssä.    

Omasta näkökulmastani ajattelen, että yksittäisenä opettajana voin huolehtia parhaiten oppilaan oikeusturva toteutumista, niin että toimin itse niin että tunnen laita ja säädökset ja toimin itse niiden mukaan. Esimerkiksi niin, että toimin tasapuolisesti kaikkia oppilaita kohtaan ja pyrin olla saavutettavissa niin fyysisesti kuin henkiselläkin tasolla. Noudatan myös vaitiolovelvollisuutta jokaisessa tilanteessa. Pyrin myös tekemään arvioinnit niin, että pystyn myös jälkeenpäin selkeästi perustelemaan, millä perusteilla olen kulloinkin arvioinnin antanut. 

3.Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutus opettajan työhön

Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä.

Opettajan näkökulmasta ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaa seuraavalla tavalla:

• Jaettu asiantuntijuus
• Reformin myötä opettajat tulevat tekemään yhteistyötä laajemmin eri alojen opettajien kanssa ja yhteistyö tulee olemaan sekä tiiviimpää sekä laajemmin eri osaamisalueiden asiantuntijoiden kesken. Tämä edellyttää opettajilta kykyä jaettuun asiantuntijuuteen sekä kykyä moniammatilliseen yhteistyöhön
• Työtä tehdään uusissa oppimisympäristöissä
• Uudistuksen myötä opetusta tapahtuu laajasti myös muualla kuin omassa luokkahuoneessa oman ryhmän kanssa. Esimerkiksi opettajan tulee jalkautua työpaikoille ohjaamaan oppilaitaan.
• Työssä painottuu ohjaava ja valmentava ote
• Opettajan tehtävä on jatkossa yhä enemmän ohjata, tukea ja valmentaa, mikä eroaa perinteisestä aukoritäärisestä opettaja-oppilas roolista.
• Yhteinen tutkinto aikuisille ja nuorille
• Reformin myötä ei ole enää erikseen aikuisille ja nuorille suunnattuja opintoja, vaan kaikki opinnot tulevat olemaan kaikille yhteiset. Tämän myötä opetusryhmät ja oppilaat tulevat olemaan yhä heterogeenisimpiä, mikä vaatii opettajalta kykyä suunnitella ja toteuttaa opetustaan niin että se huomioi erilaiset oppijat.
• Laaja-alaisemmat tutkinnot
• Reformin myötä tutkinnot vähenevät351 tutkinnosta 164 tutkintoon. Opettajien kohdalla se saattaa vaikuttaa niin, että opettajilta vaaditaan yhä laajempaa osaamista. Muutos saattaa myös vaikuttaa opettajien kelpoisuusvaatimuksiin.

http://minedu.fi/amisreformi

4. opiskelijan velvollisuudet ja miten opettaja huolehtii työrauhasta

Opiskelijan velvollisuudet:

• Käyttäytyä asiallisesti ja noudattaa annettuja ohjeita
• osallistua opetukseen ja suorittaa vaadittavat opinnot
• Ilmoittaa yhteystietojen muutoksesta opintotoimistoon mahdollisimman nopeasti
• Ilmoittaa sairausolopoissaoloista mahdollisimman nopeasti
• Opintojen suorittaminen aikataulussa
• Pitää salassa työssäoppimispaikassa tietoon tulleet asiat

Työrauhaan ylläpitoon vaikuttavat seuraavat asiat:

• Jokaisella oppilaalla on oikeus työrauhaan
• Oppilailta on kielletty tietyt esineet ja aineet kouluympäristössä
• laissa on määritelty kurinpitokeinot ja niihin liittyvät menettelytavat
• Oppilaitoksissa on myös omat järjestyssäännöt, joita pitää noudattaa
• Opettajalla on oikeus poistaa oppilas, mikäli hän merkittävästi häiritsee opetusta tai on vaaraksi
• Opettajalla on myös oikeus tarkistaa opiskelijan tavarat ja ottaa pois kielletty esine tai aine

Opettajan kurinpitomenetelmät:

• Kirjallinen varoitus
• varoituksen jälkeen määräajaksi erottaminen
• poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi
• Opetukseen osallistumisen evääminen enintään kolmeksi päiväksi
• Mikäli oppilas kieltäytyy terveydentilatutkimuksesta, opettajalla on oikeus pidättää opiskelijan oikeus opiskeluun siihen asti, että tarvittavat tutkimukset on suoritettu

Työrauhaan vaikuttaminen pedagogisilla ratkaisuilla:

Opettaja voi vaikuttaa työrauhaan esimerkiksi tilaratkaisuilla, pedagogisilla ratkaisuilla sekä yksilökohtaiset ratkaisut. Opettaja voi esimerkiksi käyttää luokassaan erilaisia sermejä tai jaotella oppilaita istumaan erilaisissa ryhmissä niin että ottaa huomioon jokaisen oppilaan tarpeet. Esimerkiksi erityisoppilaiden kanssa käytetään usein erilaisia tilaratkaisuja helpottaakseen heidän mahdollisuutta keskittyä opetukseen. Myös erilaisilla opetusmenetelmillä voidaan vaikuttaa työrauhaan. Opetusmenetelmää valitessa tulee huomioida luokan oppilaille parhaiten sopiva oppimismenetelmä. Toiselle ryhmälle sopii parhaiten erilaiset ryhmätyön muodot ja omaehtoinen opiskelu kun taas toinen luokka saattaa oppia parhaiten henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Lisäksi opettajan tulisi huomioida jokainen oppilas erikseen mahdollisuuksien rajoissa. Esimerkiksi HOPS on yksi käytännön esimerkki yksilökohtaisista ratkaisuista.