Opetusmenetelmät opettajaopinnoissa (3.1.)

Opettajaopintojen syksyn opintokerrat on nyt suoritettu ja on aika kertailla, millaisia menetelmiä olemme käyttäneet ja miten ne ovat toimineet käytännössä. Näitä kertaillessa selasin läpi opetustuokioitamme ja näkyvissä oli selkeästi kehitystä! Alkuun haasteeksi oli riittänyt se, että olimme saaneet jotenkin asiamme luennon omaisesti viestittyä muille osallistujilla, mutta loppua kohden vauhti kiihtyi ja uskalsimme kokeille jo vaativiakin menetelmiä!

 

Luennointi

 

Ensimmäisissä opetustuokioissamme syys-lokakuussa opetusmenetelmät niin meidän ryhmällä kuin muidenkin ryhmillä oli perinteinen luennointi. Hieman haastoimme muita kuulijoita kysymysten avulla osallistumaan, mutta pääpaino oli opettajajohtoisessa opetuksessa. Itselleni perinteinen luennointi on aina ollut toimiva menetelmä oppimiseen ja rakastan kuunnella hyvää ja asiantuntevaa luennoitsijaa, joka osaa tuoda asiansa ymmärrettäväksi konkreettisten esimerkkien avulla. Tosin siinä on muutama vaatimus luennoitsijaa kohtaan, hänen tulee hallita asiansa sekä puhua mielenkiintoisesti. Kun ajattelen omaa asiantuntijuutta sekä kokemusta, niin varmaankaan ei kumpikaan täyttynyt! Tietopohja ei aina ollut kovinkaan laaja ja kokemustaan ei aina niin kovasti ollut kertynyt. Joten kun nämä realiteetit ottaa huomioon, niin luennointi on melko varma menetelmä uudellekin opettajalle. Tällöin opettaja pystyy melko hyvin kontrolloimaan opetuksen edistymistä sekä suunnittelemaan ennakkoon opetustuokion. Jatkossa myös tulen käyttämään tätä menetelmää ja pyrin siihen, että minusta tulee esikuvieni mukainen luennoitsija eli sellainen, joka tietää mistä puhuu ja tempaa mukaansa mielenkiintoiselle matkalle!

 

Kyselevä opetus

 

Lokakuun opintokerralla 18.10. saimme ensimmäisen kerran tehtäväksi sisällyttää opetustuokioomme jokin osallistava menetelmä. Meidän sinisten opetustuokion aiheena oli oppimisen ja osaamisen arviointi ja menetelmät ja opetusmenetelmäksi valitsimme kyselevän opetuksen. Opetustuokio eteni niin, että ensin aina kysyimme aiheeseen liittyen kysymyksen oppilailta ja sen jälkeen kerroimme oikean vastauksen ja siihen liittyvän teorian. Opetusmenetelmä toimi hyvin ja saimme muut hyvin vastailemaan kysymyksiin. Itse olen kokenut kyselevän opetuksen menetelmän hyvänä vaihtoehtona sekä oppijan että opettajan näkökulmasta. Kun uuteen asiaan sukelletaan kysymysten kautta niin oppijalla on mahdollisuus herätellä ajatuksiaan ja olemassa olevia tietojaan jo aiheesta. Tämä auttaa orientoitumaan aiheeseen, mutta myös helpottaa uuden tiedon liittämistä jo olemassa olevaan tietoon tai vaihtoehtoisesti muuttaa olemassa olevia ajatusrakenteita. Opettajan näkökulmasta kyselevän opetuksen kautta on mahdollista saada selville opiskelijoiden ajatuksia ja olemassa olevaa tietopohjaa tai toisaalta saada oppilaat keskittymään aiheeseen. Kyselevän opetuksen kautta toteutuu myös vastavuoroisuus, mikä on opettajana minulle hyvin tärkeä asia.

 

Opetuskeskustelu

 

Samassa lokakuun opetuskerrassa punaiset käyttivät opetusmenetelmänään opetuskeskustelua.  Opetuskeskustelu tarkoittaa oppilaan ja oppilaan tasavertaista osallistumista keskusteluun. Mielestäni opetuskeskustelu sopii parhaiten sellaiseen opetukseen, jossa aihe on jo jotenkin entuudestaan tuttu ja tavoitteena on näkemysten esittäminen tai vaihtoehtojen pohdinta pikemmin kuin uuden teorian opettaminen. Tässä menetelmässä on hyvänä puolena se, että se perustuu tasapuolisuuteen ja oppilaalla on mahdollisuus olla aktiivisen sekä tuoda ilmi omat näkökulmat. Omalla alallani eli sosiaalialalla tämä menetelmä voisi toimia hyvin, sillä ihmisläheisessä työssä kyse on usein erilaisista näkökulmista ja hyvin tärkeää tiedostaa erilaisia näkökulmia asioihin, mitkä tulisivat hyvin esille tämän menetelmän kautta. Lisäksi tämän menetelmän kautta oppii keskustelutaitoja ja toisen ihmisen kohtaamista, kuuntelemista, mitä taitoja alallani tarvitaan myös asiakkaiden kanssa.

 

Yhteistoiminnallinen oppiminen

 

Violetin ryhmän opetusmenetelmänä oli samaisella kerralla yhteistoiminnallinen oppiminen, jossa tarkoituksena on, että ryhmälle annetaan yhteinen tehtävä, jonka he ratkaisevat yhdessä. Ratkaisuun päästäkseen jokaisen ryhmän jäsenen on tuotava oma osaamisensa esiin ja ryhmän hyödyksi. Tässä menetelmässä ryhmä yhdessä tuottaa tehtävään vastauksen, eikä opettaja anna vastausta ryhmälle valmiina. Parhaimmillaan tämän menetelmän kautta oppilaat sukeltaa aiheeseen kunnolla ja muodostaa yhdessä ratkaisun tehtävään. Prosessin myötä oppijat oppivat uusia asioita syvällisesti, sillä oppiminen tapahtuu syvällisen pohdinnan ja aktiivisen tiedon työstämisen seurauksena. Toisaalta riskeinä on samat kuin ryhmätöissä useinkin, mikäli ryhmä ei toimi, niin voi olla että aika menee siihen, kun yritetään saada ryhmää toimimaan. Yhteistoiminnallinen oppiminen voi olla myös haasteellista henkilöille, joilla on heikot sosiaaliset taidot tai joka on hyvin ujo. Ajattelisin kuitenkin, että nykyaikana työelämässä tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja lähes jokaisessa työssä tulee tehdä yhteistyötä toisten työntekijöiden kanssa, joten ne taidot on tarpeellista oppia ja tämän menetelmän kautta niitä on hyvä harjoitella. Ajattelisin itse kyllä käyttäväni tätä menetelmää opettajana myös tulevaisuudessa ihan siitä syystä, että siinä oppii toimimaan yhteistyössä.

 

Aktivoiva kirjoitustehtävä

 

Harmaalla ryhmällä oli opetusmenetelmänä 18.10. aktivoiva kirjoitustehtävä. Tehtävässä meille opiskelijoille annettiin tehtävä, jossa tuli tehdä kirjoitus aiheesta sen tiedon pohjalta, mitä löysimme netin kautta aiheesta. Tässä opetustuokiossa oli ehkä hieman liian lyhyt aika perehtyä aiheeseen, jotta olisi saatettu työstettyä kunnon vastauksen tehtävään. Mikäli aikaa on riittävästi, niin omasta kokemuksestani tämä on hyvin toimiva menetelmä. Aktivoivassa kirjoitustehtävässä oppija pystyy itse tutkimaan erilaista tietoa ja kokoamaan vastausta ja samalla omaa tietämystä ja näkemystä aiheesta. Eli menetelmä tukee hyvin konstruktiivista oppimiskäsitystä. Tätä menetelmää tulen varmasti käyttämään menetelmänä esimerkiksi uuden teorian opiskelussa. Sen sijaan, että opettaja luennoi teoriasta voisi käyttää kyseistä oppimismenetelmää, jossa uskon että sekä kiinnostus että oppiminen on syvällisempää.

 

Pelit

 

Seuraavaksi pääsimme kokeilemaan erilaisia opetusmenetelmiä 15.11. Meidän sinisten opetuskerran teema oli Dialogisen vuorovaikutuksen edistäminen ja toteuttaminen ja opetusmenetelmänä oli pelit. Käytimme hyväksi netin mahdollisuuksia ja opetuskerrassa oppilaat saivat osallistua erilaisiin netin kautta toteutettuihin visoihin, tietokilpailuihin sekä Aliakseen. pelit saivat hyvin positiivista palautetta osallistujilta. Näistä osa oli minulle ennestään vieraita, mutta tulen jatkossa varmasti käyttämään. Pelien avulla saadaan piristystä oppitunnille ja itse olen myös hyvin innokas opettelemaan käyttämän netin erilaisia mahdollisuuksia opetuksessa. Visat toimivat hyvin jo opitun kertauksena ja tuovat vähän hauskuutta oppitunnille - oppia voi myös hauskan pidon kautta!

 

Paneelikeskustelu

 

Vihreät valitsivat marraskuussa menetelmäksi paneelikeskustelun.

Paneelikeskustelussa aiheesta keskustellaan yhdessä ja jokaisella on mahdollisuus

tuoda näkemyksensä esiin. Paneelikeskustelu toimii mielestäni tilanteissa, jossa

on kyse näkemyksistä ja pohdinnasta. Paneelikeskustelussa kaikilla on myös

mahdollisuus osallistua aktiivisesti ja se on vuorovaikutuksellista.

Paneelikeskustelua voisin käyttää opetuksena, kun mietitään erilaisia näkemyksiä

esimerkiksi asiakkaiden tilanteisiin tai kun kartoitetaan näkemyksiä johonkin

ilmiöön.

 

Hissipuhe

 

Punaiset valitsivat opetusmenetelmäkseen samalla opetuskerralla hissipuheen.

Jokaisen parin tuli laatia hissipuhe samasta aiheesta  eli tiimiopettajuudesta.

Meillä jäi aika hieman kesken, mutta muut ryhmät olivat ehtineet hyvin laatia

hissipuheen. Hissipuhe mielestäni toimii hyvin, kun tehtävänä on määritellä joku

konkreettisen ilmiö tai termi. Hissipuheen avulla oppijan on kyettävä tiivistämään

opittu, joten se vaatii sitä, että oppijalla on tarkka käsitys asiasta. Omassa

opetuksessani voisin tosiaan käyttää hissipuhetta silloin, kun oppilaiden tulisi

oppia esimerkiksi joku erityisen käsite. Erityisesti markkinoinnissa ja mainonnassa

hissipuhe toimii hyvin.

 

Alkukoe

 

Marraskuun lopun opetustuokiossa 29.11. harmaat ja vihreät testasivat opetusmenetelmänä

alkukoetta. Alkukokeessa kartoitetaan oppijoiden tietämystä aiheesta ennen

opetuksen alkua. Näissä opetustuokioissa teimme testin verkon kautta

opetustuokion aiheesta. Tässä opetustuokiossa se toimi hyvin, sillä aihe oli

varmasti usealle melko vieras ja se haastoi pohtimaan omia ajatuksia ja johdatteli

aiheeseen hyvin. Alkukokeessa on mielestäni useitakin hyviä puolia. Ensinnäkin

sillä on hyvä testata opiskelijoiden lähtötasoa, mutta toisaalta se myös virittelee

uuteen aiheeseen. Alkukoetta voisin käyttää opettajana toimiessani. Alkukoe voisi

toimia suuntaantavana, niin että pystyisin sen avulla suunnitella opetustani

paremmin. Toisaalta sitä käyttämällä saisin ehkä opiskelijat helpommin

orientoitumaan aiheeseen ja herättelemään jo olemassa olevaa tietopohjaa asiasta.

Tällöin myös uuden oppiminen saattaisi olla syvällisempää.

 

Ryhmätyö

 

Myös perinteistä ryhmätyötä pääsimme kokeilemaan punaisten opetustuokiossa.

Tehtävänämme oli keksiä käytännön esimerkki oppimisen sykli toteutumisesta.

Ryhmätyössä parhaillaan kaikki oppivat toisiltaan uutta ja yhdessä syntyy uusia

oivalluksia ja tietämystä. Pahimmillaan se on hyvin työlästä, aikaa vievää ja

ainut tulos on pinnan pidentyminen. Itselläni on kokemusta molemmista ja

omaan työskentelytyyliin sopii parhaiten se, että jokaisella osallistujalla on selkeä

oma tehtävä ja jokainen tuo kortensa kekoon. Opettajana tulen käyttämään

myös ryhmätyötä menetelmänä, mutta mielestäni se vaatii opettajalta hieman

silmää, miten ryhmät muodostetaan. Lisäksi myös tehtävän annolla voi vaikuttaa

ryhmätyön toteutumiseen.

Yhteenveto opetusmenetelmistä

Suurinta osaa näistä opetusmenetelmistä olin käyttänyt joko opettajana tai oppijana. Uutta niissä oli kuitenkin erityisesti se, että niitä käytettiin netin kautta, sillä kokemukseni pohjautuvat lähinnä lähiopetukseen. Kokemuksen myötä sain ihan uusia ideoita verkko-opetukseen, missä olin käyttänyt aikaisemmin melko suppeasti erilaisia opetusmenetelmiä. Omia suosikkejani niin verkko-opetuksessa kuin lähiopetuksessakin on sellaiset menetelmät, joissa oppilaalla on mahdollisuus tuoda omat näkökulmat esiin sekä rakentaa omia näkemyksiään niin, että myös jo olemassa oleva "vanha" tieto aktivoidaan. Näitä menetelmiä suosin, sillä mielestäni o aina mielenkiintoista kuulla erilaisia näkökulmia asioihin, minkä myötä myös opettajan opinjatkuvasti. Toiseksi uskon vahvasti, että olemassa oleva tieto pitää ensin aktivoida, jotta uusia asioita voidaan oppia. Lisäksi aion kyllä piristä oppituntejani erilaisilla peleillä ja visoilla!